Kaupankäynti

Kaupankäynti

Kaupankäynti määritelmänä tarkoittaa erilaisten palveluiden, tavaroiden, aineettoman omaisuuden ja oikeuksien vaihdantaa yksityishenkilöiden tai yritysten välillä. Tuotteiden ja palveluiden markkinointi kohderyhmille on tehokas kaupankäynnin muoto. Käytännössä myytyjen tuotteiden vaihtovälineinä ovat alunperin olleet erilaiset tuotteet, ja nykyään tavaroiden vaihtovälineenä toimii raha. Kaupankäynnissä rahaa käyttämällä erotetaan toisistaan myyminen ja ostaminen erillisinä tapahtumina.

Kaupankäynti jaotellaan kaupan kohteen mukaisesti esimerkiksi kiinteistökauppaan ja irtaimen kauppaan. Arvopaperikauppa, jota käydään maailmalla runsaasti, lasketaan aina kuuluvaksi irtaimen kauppaan. Osapuolten välinen kaupankäynti jaotellaan tukkukauppaan ja vähittäiskauppaan. Kauppaa käydään niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin useista syistä. Ostaja saa erilaisia hyödykkeitä käyttöönsä, kuten palveluita tai erilaisia tarvitsemiaan tuotteita.

Erilaiset tukkukaupankäynnin kanavat

Asiakas voi tuotetta tai palvelua hankkiessaan valita mieleisensä myyntikanavan. Tuotteen tai vaikkapa päivittäistavarana toimivan hyödykkeen voi kätevästi ostaa läheisestä kaupasta tai isommasta marketista. Asiakas ja myyjä kohtaavat ostotapahtumassa tuolloin reaaliaikaisesti kasvokkain. Puhelinmyynti on yksi kaupankäynnin aktiivinen muoto, jossa asiakas ja puhelinmyyjä kohtaavat.

Puhelinmyyjä edustaa yritystä joko suoraan tai on jonkin puhelinmyyntiyrityksen palkkalistoilla.

Tärkeintä hänelle on saada asiakas vakuuttumaan hänen edustamansa tuotteen tarpeellisuudesta. Tehokas kaupankäynnin muoto on myös verkkokauppa, joita on perustettu monille aloille. Verkkokaupasta voi ostaa niin vaatteen, kirjan, parfyymin, kodinkoneen, lääkkeitä kuin moottoripyöränkin. Käytännössä ostaa voi melkein mitä tahansa. sähköinen kaupankäynti on nykyään perinteiseen kaupankäyntiin verrattaessa paljon suositumpaa.

charts

Kaupankäynti eri yksilöiden välillä on mahdollistanut erilaisten ammattiryhmien syntymisen ja samalla erikoistumisen erilaisiin tehtäviin. Tehokas kaupankäynti monien väestöryhmien kesken mahdollisti myös aikanaan uusien alueiden asuttamisen. Raaka-aineita sekä tarvittavia työkaluja hankittiin ostamalla tai vaihtamalla niitä muilta kansoilta tai eri yhteisöiltä. Kansainvälinen kauppa on palveluiden ja tuotteiden globaalia vaihtoa yli valtakuntien rajojen. Kansainvälinen kauppa muodostaa useimmissa maissa huomattavan osan bruttokansantuotteesta.

Viime vuosisatojen kuluessa kansainvälisen kaupan sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen merkitys on kiihtyvällä vauhdilla kasvanut. Monikansalliset yritykset, kehittyneet liikennejärjestelmät, teollistuminen, globalisaatio ja tehtävien ulkoistaminen ovat osaltaan vauhdittaneet kansainvälistä kaupankäyntiä.

Suomen tuonti ja vienti

Viennin vetävyys on jokaiselle maalle kullanarvoinen asia. Suomen tavaraviennin arvo on vuoden 2017 lopussa ollut noin 5 miljardia euroa. Viennin arvo on koko ajan lievästi kasvanut lähivuosiin verrattuna. Paperimassan, raudan, teräksen, kojeiden, mittareiden, nikkelin, öljyjalosteiden ja kemianteollisuuden vienti on entisestään koko ajan kasvanut.

Pahvin, paperin, laitteiden ja koneiden viennin arvo on ollut heikompaa ja sama pätee myös henkilöautojen alavireiseen vientiin. Kuparin ja sinkin vienti on ollut myös laskusuhdanteinen. Saksa ja Ruotsi ovat viime vuosina olleet Suomen tärkeimmät kauppakumppanit viennin osalta.

business-1845350_1920

Raakaöljyn ja öljyjalosteiden tuonnin arvo Suomeen on kohonnut viime vuosina huomattavasti, ja samaa voidaan sanoa metallien tuonnin osalta. Laitteiden ja pienten sekä suurten koneiden tuonnin kasvu on pysynyt ennallaan viime vuosiin verrattuna, ja henkilöautojen osien tuonti on kääntynyt pieneen laskuun. Suomen tavarantuonti Saksasta ja Kiinasta on viime vuosina aavistuksen verran laskenut, mutta muiden tuontikumppaneiden osalta näyttänyt selkeää kasvua. Saksa on Suomen tärkein tuontimaa.

Toisena tulee Venäjä ja kolmantena Ruotsi. Joidenkin tuotteiden tuontia on selkeästi pyritty rajoittamaan ja tilalle on tuotu suomalaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi soijan tuontia on rajoitettu, ja se on pyritty korvaamaan nyhtökauralla sekä härkäpavulla.