Yhdistys on edelleen pintansa pitävä toimintamuoto

Yhdistys on edelleen pintansa pitävä toimintamuoto

Yhdistykset ovat jonkin toiminnan ympärille perustettuja julkisoikeudellisia yhteisöjä, joiden oikeuksia ja velvollisuuksia säätelee Suomessa pääosin yhdistyslaki. Yhdistyslain määrittelmä on, että yhdistyksen voi perustaa Suomessa aatteellista toimintaa varten, johon osallistuu enemmän kuin yksi ihminen.

Esimerkiksi monet kolmannen sektorin toimijat, kuten urheiluseurat ja hyväntekeväisyysjärjestöt, ovat yhdistysmuotoisia toimijoita. Vain osalla yhdistyksistä on työntekijöitä, mutta käytännössä jokaisen aktiivisen yhdistyksen toiminnassa on mukana vapaaehtoisia tekijöitä.

Kuinka yhdistys perustetaan?

Yhdistyksen perustaminen on harvoin lopputavoite sinänsä, vaan yhdistyksen perustavat tahot haluavat saavuttaa yhdistyksen kautta jotain suurempaa. Yhdistyksen perustamisen tarkoituksena voi olla vaikka halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin, tarve luoda raamit jonkun harrastusporukan rahaliikenteelle tai toiminnan suunnittelulle tai toive tuoda samanhenkisiä ihmisiä yhteen.

Kun kyseessä on yhdistys perustaminen etenee suhteellisen helposti Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeita noudattamalla. Yhdistyksen aloittaminen kun ei ole yhtä monimutkaista kuin vaikka yrityksen perustaminen.

Yhdistyksen perustaminen edellyttää perustamiskirjaa, johon tulee ainakin kolmen yhdistyksen jäseneksi liittyvän henkilön allekirjoitukset. Yhdistyksellä tulee myös olla säännöt, joissa tulee vastata tiettyihin yhdistyslain edellyttämiin kohtiin.

Construction and map of Europe

Sääntöjen tulee määritellä esimerkiksi yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus, kerääkö yhdistys jäsenmaksuja ja se, kuinka monta jäsentä yhdistyksen hallituksessa on ja kuinka pitkä heidän toimikautensa on. Yhdistyksen perustamiseen vaadittavat asiakirjat voi toimittaa Patentti- ja rekisterihallitukselle sähköisesti.

Millaiseen toimintaan yhdistyksen perustaminen sopii?

Modernin ajan piirteenä mainitaan usein se, etteivät suomalaiset jaksaisi enää sitoutua pitkäaikaiseen yhdistystoimintaan. Sosiaalinen media on tuonut kuulemma tilalle löyhemmät, projektimaiset verkostot, jotka usein rakentuvat yhden asian ympärille. Kuitenkin yhdistystoiminta porskuttaa edelleen, koska tietynlaisiin toimintoihin virallisesti perustettu yhdistys on edelleen kätevä. Esimerkiksi yhdistyksen mahdollisuus hankkia jäseniä ja pyytää jäsenmaksuja voi olla tulonlähde, joka auttaa tekemään yhdistyksen toiminnasta vaikuttavampaa ja vakaampaa.

Yhdistyksen oikeudellinen asema tekee siitä muiltakin osin hyödyllisen aktiivisten kansalaisten toimintamuodon. Yhdistys voi esimerkiksi vuokrata itselleen toimitilat, palkata tarvittaessa työntekijöitä, solmia sopimuksia tai jopa liittyä yhteisöjäseneksi muihin yhdistyksiin.

Jos toiminta on vakiintunutta ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä, voi väliaikaiseksikin suunniteltu yhdistys olla hyvä vaihtoehto. Esimerkkinä yksittäisen puun kaatamista vastustavan adressin toimittaminen ei vaadi taustayhdistystä, mutta Helsingin puiden suojelu nyt ja tulevaisuudessa voi edellyttää yhdistystoimintaa.